Lopputekstit

Tämän blogin kirjoittaminen oli kurssityö, ja kurssi on nyt lopuillaan.

Se tarkoittaa myös blogin loppua.

Blogi jääköön verkkoon, mutta sitä ei päivitetä enää.

Toivottavasti pohdinnoistamme, löydöistämme ja näkökulmistamme on vielä hyötyä jollekulle. Taaksepäin selaamalla löydät kaikenlaista kiinnostavaa asiaa, joten älä pety, vaikkei uusinta uutta enää ilmestykään.

Kiitos ja näkemiin!

-Inari-

Kertausharjoitus

Kommenttiboksissa kyseltiin, mitä neuvoja antaisin pienimuotoista yritystoimintaa aloittaville koskien sosiaalisen median käyttöä. Tässäpä siis muutama omiin kokemuksiin ja kurssin aikana tehtyyn tutkimustyöhön pohjautuva pointti. Muistakaamme kuitenkin, että sosiaalinen media on nimenomaan henkilökohtainen media. Näinollen sen käyttäminenkin on eri henkilöiden mielestä erilaista.

• Kokeile rohkeasti. Perusta blogi, avaa Twitter ja tee Facebook-sivu. Jos et tykkääkään jonkun työkalun käytöstä, ei sitä ole pakko jatkaa. Mikäli lopetat käyttämisen, poista sivusi saman tien. Parempi olla käyttämättä ollenkaan, kuin roikuttaa päivittämättömiä sivuja hämmentämässä lukijoita.
• Odota rauhassa. Via aikaa, ennen kuin sinut löydetään. Faneja ja lukijoita kertyy kyllä pikkuhiljaa, ja mitä useampi lukee, sitä useammasta paikasta blogiisi voi löytyä viittauksia.
• Ole aktiivinen. Päivitä säännöllisesti. Osallistu keskusteluun, vastaa kommentteihin ja kurkista lukijoiden blogeihin. Yritä keksiä jotain ihan oikeaa sanottavaa, selaile kunnes löydät tekstin/kuvan josta todella pidät. Aito innostus on parempaa kuin teeskennelty kiinnostus.
• Älä häpeä linkittää sivujasi esim. sähköpostin allekirjoitukseen tai blogiprofiiliisi. Vältä kuitenkin spämmäysviestejä, ne ärsyttävät.
• Etsi ihmisläheinen tapa mainostaa. Jos sivujasi suosittelee joku oikea ihminen (esim. toinen bloggaaja tektissään), sillä voi olla paljon suurempi merkitys kuin maksetulla mainoksella. Voit tuoda itseäsi esille myös vierailemalla muiden blogeissa, jättämällä kommentteja ja osallistumalla erilaisiin projekteihin sosiaalisen median eri yhteisöissä.
• Muista persoonallisuus. Sosiaalisessa mediassa voit olla oma itsesi, persoonalla on esim. blogimaailmassa paljon merkitystä. Älä kuitenkaan avaudu liikaa asioista, jotka ovat kovin henkilökohtaisia tai yritykseesi liittymättömiä. Tai tee se sitten ainakin jossain tietyssä paikassa, esim. erillisessä blogissa.
• Tee se nätisti. Kauniit kuvat ja visuaalisuus ovat tärkeitä. Myös oikeinkirjoituksella on merkitystä. Älä kuitenkaan anna virheiden pelon estää itseilmaisuasi. Sosiaalisessa mediassa sykli on nopea, joten myös yksittäiset mokat unohtuvat nopeasti.
• Älä anna sille kaikkea aikaasi, sosiaalinen media söisi sen kyllä mielellään. Säännöllinen päivittäminen on tärkeää, mutta älä anna sen mennä kaiken edelle. Muista oikea elämä, siellä ne kaupatkin sitten lopulta tehdään.
• Usko itseesi. Sinä ja yrityksesi olette erityisiä. Kun itse uskot siihen, muutkin huomaavat sen pian.

Lista toimikoon samalla kertauksena kurssin aikana tehdyistä löydöistä ja huomioista, sillä tämä blogi alkaa olla lopuillaan. Vielä on kuitenkin aikaa ilmaista, mitä mieltä olet ylläolevasta.

-Inari-

Minä ite

Jokin aika sitten perustin ihan pienen verkkokaupan päästäkseni eroon koruista, joiden tekemisestä pidän paljon enemmän kuin käyttämisestä. Jotta vaiva kannattaisi, ja joku löytäisi kauppaan, oli sitä tietenkin mainostettava jotenkin. Kuten tässä blogissa on monesti todettu, sosiaalinen media on pienyrittäjälle (tai tässä tapauksessa ehkä paremminkin miniyrittäjälle) oiva ratkaisu, joten lähdin hakemaan omia kokemuksia sen hyödyntämisestä.

Ensin kirjoitin asiasta blogissani. Minulla oli jo ennestään jonkin verran lukijoita, myös ensimmäinen tilaus tuli yhdeltä heistä. Vastaanotto oli innokasta ja palaute positiivista. Joku jopa kirjoitti kaupastani omassa blogissaan. Sitten blogiin ilmestyi lisää lukijoita. Se rohkaisi yrittämään, ja päätin kokeilla myös muita keinoja.

Perustin Twitter-tilin kauppaani sopivalla nimellä. Ajattelin käyttää sitä tiedottamiseen ja mainostamiseen, mutta huomasin sen pian hankalaksi. En halunnut olla pelkkä mainoskanava, eikä sellainen kokemukseni mukaan saa paljon seuraajiakaan. Ei ainakaan ilman aktiivista muiden seuraamista ja itsensä mainostamista. En koennut järkeväksi alkaa mainostaa mainoskanavaani, kun alkuperäinen mainostusta kaipaava asia oli jossain muualla. Käytin twitteriä silloin tällöin henkilökohtaisempiin tarkoituksiin, mutta sekin alkoi pikkuhiljaa epäilyttää. Rajan vetäminen oli nimittäin hankalaa. Siinä vaiheessa kun twiittasin riidasta poikaystäväni kanssa tajusin, ettei tällä ole enää mitään tekemistä kauppani kanssa. Miniyritykseni on sivubisnes ja harrastus, ei työ eikä elämäntapa. En ole persoonana tarpeeksi sen takana voidakseni olettaa, että jokaikinen ajatukseni on potentiaalisen asiakkaan kannalta relevantti. Mietin jatkuvasti, miten saisin henkilökohtaisen lähestymistavan ja mainostamistarpeen yhdistettyä, mutten ole vielä keksinyt vastausta.

Kun tämän kurssin tiimoilta oli pakko liittyä Facebookin, päätin ottaa kokeilusta kaiken irti. Perustin miniyritykselleni sivun ja sain muutaman faninkin. Huomasin, että tätä kautta oli helppo mainita uusista blogikirjoituksista ja muista ajankohtaisista asioista. Yritin samalla kirjoittaa myös muunlaisia päivityksiä, esimerkiksi meneillään olevista projekteistani. Tavallaan tämä korvasi Twitterin, sillä kuvien liittäminen, linkittäminen ja fanien osallistuminen on Facebookissa helpompaa. Vielä kun ne fanit saisi osallistumaan. Siellä jossain 27 tykkääjääni ovat, mutta harvoin kukaan mitään kommentoi. Ja täällä minä ihmettelen, mitä mieltä he sivusta ovat. Kiinnostaako sen sisältö oikeasti ketään? Päivitänkö liikaa tai liian vähän? Vaikuttaako blogitekstien linkittäminen spämmäämiseltä? Miten näihin kysymyksiin saisi vastauksia? Pitäisikö vain kysyä suoraan? Ja olenko valmis kuulemaan vastauksia, jotka eivät välttämättä miellytä? Sillä enkö toisaalta saa hoitaa oman sivuni ihan niin kuin haluan?

Pidän sosiaalisen median käyttämisestä, mutta kyllä se näin valjastettuna muihin kuin henkilökohtaisiin tarkoituksiin alkaa käydä työstä. Lohduttaudun sillä, että jos harrastuksena alkaneesta minibisneksestä joskus kasvaa jotain suurempaa, on perusta jo valettu ja harjoitukset harjoiteltu. Osaisin hyödyntää sosiaalista mediaa ja olisin jo oppinut linkittämään sosiaaliset sivuni kaikkiin mahdollisiin yhteyksiin, jotta ihmiset löytäisivät minut epätodennäköisiäkin kanavia pitkin (krhm, kts. tämä teksti). Mutta jos tämä säilyykin harrastuksena, joka menettää hohtonsa jonkin ajan päästä, olen kyllä investoinut siihen valtavan määrän aikaa ja energiaa. Siinä ajassa olisin tehnyt kymmenittäin lisää koruja, joita en ehdi käyttää. Ei olisi edes tarvinnut pohtia kaikkia näitä kysymyksiä, joita sosiaalinen media aiheuttaa. Eikä saada stressi-ihottumaa siitä, lähtevätkö fanit lipettiin ja vähenevätkö blogin lukijat. Sosiaalinen median käyttö on nimittäin melko koukuttavaa, ja se saa myös helposti tuntemaan itsensä epäonnistuneeksi, jos ketään ei kiinnostakaan. Itsensä ja arvonsa alkaa liian helposti mitata kommenteissa ja fanien määrässä muistamatta, miksi tätä alunperin alkoikaan tehdä. Ja että sen tarkoitus oli oikeastaan olla vain hauskaa ajanvietettä

-Inari-

Yrittäjän näkökulma 2/2

{kuvat Joutomaan blogista}

Tämä on toinen osa tekstisarjasta, jossa Joutomaan Reetta Isotupa-Siltanen kertoo sosiaalisen median käytöstä pienyrittäjän näkökulmasta. Ensimmäinen osa julkaistiin eilen, joten se löytyy taaksepäin selaamalla.

Kuinka paljon sosiaalisten medioiden käyttö vie aikaa?

Käyttö vie todellakin paljon aikaa. Yleensä pitää aloittaa kuvien ottamisesta ja muokkaamisesta mikä on minulle se vaikein kohta! Päivitän blogia säännöllisen epäsäännöllisesti, mielestäni vähän liian harvoin. Kerran viikossa pitäisi ainakin ehtiä! Facebookin käyttö on jotenkin nopeampaa ja kätevämpää. Netissä vietetty aika on pois perheeltä, joten yritän välttää jatkuvaa netissä roikkumista. Tosin viime aikoina homma on taas vähän riistäytynyt käsistä... :)

Miltä sosiaalisten medioiden käyttäminen tuntuu?

Pidän kirjoittamisesta, eli blogin pitäminen ei sillä tavalla tunnu vaikealta. Sosiaalinen mediahan on nimenomaan henkilökohtaista, sen ideana on ajatusten jakaminen, Vaikeinta on vetää raja siihen että mitkä ajatukset ovat LIIAN henkilökohtaisia yrityksen blogiin.Yrityksen blogissakin tärkeintä on olla rehellisesti oma itsensä! Joskus tuntuu siltä että tälläinen sosiaalisuus on kuitenkin aika vaikeaa meille suomalaisille. Blogien tai Facebook-päivitysten kommentointihan on small talk:ia jos mikä! Kuvat ovat blogeissa oleellista ja valokuvaajana olen surkea, joten se puoli blogin pitämisessä on todella vaikeaa!

-Inari-

Yrittäjän näkökulma 1/2

{Kuva Joutomaan blogista}

Joutomaa on Turkulaisen Reetta Isotupa-Siltasen vuonna 2006 perustettu yritys, joka myy hänen kollaasitöistään valmistettuja postikortteja, onnittelukortteja sekä signeerattuja printtejä. Joutomaa on myös "pieni hassu kauppa", joka myy Reetan omien töiden lisäksi n. 20 suomalaisen ja ulkomaisen taiteilijan ja käsityöläisen tuotteita. "Minulle Joutomaa tarkoittaa mielikuvitusmaailmaa, jossa voi tapahtua mitä tahansa. Pyrkimyksenäni on tehdä enemmän kuin vain kauniita kuvia. Haaveeni on kertoa tarinoita jotka saavat katsojan hymyilemään ja ajattelemaan samaan aikaan." Reetta kertoo Joutomaan blogissa.

Pyysin Reettaa vastaamaan muutamaan sosiaalisen median käyttöön ja markkinointiviestintään liittyvään kysymykseen omasta näkökulmastaan. Tässä on vastausten ensimmäinen osa, toinen tulossa huomenna.

Millä tavalla yrityksesi hyödyntää sosiaalista mediaa? (esim. blogit, Facebook, Twitter jne.)

Koetko sen olevan osa markkinointiviestintäänne?

Joutomaalla on oma blogi ja sivu Facebookissa. Kyllä molemmat on perustettu markkinointia ajatellen. Facebook- sivua olen käyttänyt aktiivisesti vasta pari kuukautta, mutta jo nyt olen huomannut että se on kätevä markkinointikeino. Facebook:iin on helppo päivittää tietoa uutuuksista myymälässä, tai kysyä mielipiteitä eri asioista, järjestää arvontoja jne. Bloggaajana olen myös aika aloittelija, aloitin muistaakseni noin vuosi sitten. Kuvaavaa on se että ennen blogin aloittamista hankin kirjan "Blogging for dummies" :D

Minulla on myös englanninkielinen blogi, jonka päivittäminen on kyllä viime aikoina jäänyt vähemmälle.

Koetko siitä olleen jonkinlaista hyötyä, ja jos niin miten?

Kyllä uskon että on ollut hyötyä. Facebook:in kautta monet ihmiset ovat saaneet tietää että Joutomaa on olemassa. Koska ýritykselläni ei ole varsinaista kotisivua, toimii blogini myös sellaisena. Olen lisännyt blogiini esim. 'jälleenmyyjät' sivun.

Onko sinulla negatiivisia kokemuksia sosiaalisen median käytöstä yrityksesi kannalta?

Onneksi kaikki kokemukset ovat olleet tänän mennessä positiivisia!

-Inari-

The Importance of Customizing Your FaceBook Landing Page

Yksinkertainen esitys siitä, miten yrittäjä voi tehdä Facebook-sivulleen kustomoidun saapumissivun, ja miksi se kannattaa.

Inari

Ordinary days and Indiedays

Blogit tarjoavat mahdollisuuksia markkinointiviestintään paitsi sisällöntuottamisen, myös mainostamisen puitteissa. Suosituilla sivuilla voi käydä tuhansia lukijoita päivässä, joten tavoitettavissa on melkoinen massa. Koska bloggaamiseen menee aikaa ja energiaa, joka usein on muualta pois, monet kirjoittajat ovat valmiita myymään blogeistaan mainostilaa. (Tällaisia mainoksia löytyy muun muassa aiemmin mainitusta A Beautiful Mess - blogista.) Monesti mainokset ovat pieniä kuvia sivupalkissa, ja johtavat toisiin blogeihin tai pieniin verkkokauppoihin. Niistä voi joutua silti maksamaan paljon, riippuen blogin suosiosta ja kirjoittajasta. Toisaalta monet bloggaajat vaihtavat mainosnappeja keskenään ja tukevat näin toisiaan ilman että rahalla on asian kanssa mitään tekemistä.

Toinen esimerkki mainosten hyödyntämisestä on suomalainen muotiblogiportaali Indiedays. Se on koonnut sivuilleen 19 bloggaajaa, jotka saavat yritykseltä korvausta. Samalla yritys myy mainostilaa sivuilleen ja blogeihin. Mainokset ovat isoja ja huomiota herättäviä, ja edustavat poikkeuksetta suuria yrityksiä. Missään ei kerrota, kuinka paljon Indiedaysin leivissä olemisesta nettoaa tai mitä mainos maksaa, mutta ainakin yritykset ovat tuntuneet ottavan mahdollisuuden vastaan.

Mielestäni on ymmärrettävää, että pienyrittäjä kerää blogilleen sponsoreita ja rahoittaa tätä kautta toimintaansa. Se voi monelle olla hyvä ja helppo ansaintakeino, kunhan suosio ja lukijakunta on ensin koottu. Pienet mainokset ovat usein myös mahtava tapa löytää uusia yrittäjiä ja blogeja, joista ei ole ennen kuullutkaan. Tavallaan tämä pönkittää yhteisöllisyyttä, vaikka raha vaihtaisikin omistajaa. Isot, kaupalliset ja vilkkuvat mainokset blogeissa sen sijaan ärsyttävät, ainakin minua. Esimerkiksi Blogger tarjoaa käyttäjilleen mahdollisuuden ansaitsemiseen mainosten kautta, mutta mainosten sisältöön ei itse voi vaikuttaa.

Toinen ääripää ovat itsensä mainoksettomiksi julistavat blogit, joihin itsekin yhdyn. Niin kauan kuin bloggaaminen ei ole se asia, josta saan elantoni, (ja Suomessa tästä saatavissa oleva elanto lienee ainakin vielä melko niukka) "Art, not Ads"-merkki pysyköön blogini alareunassa. Ja jos minusta joskus tulee superbloggaaja, suurten yrityksen vilkkuvia mainoksia ette silloinkaan tule näkemään.

-Inari-

Jatko-osa

Edellisen tekstin kommenttiboksiin ilmestyi mielipiteitä siitä, kuinka yritysten markkinointiviestinnässä täytyy näin sosiaalisen median aikakaudella olla "oikeaa" sisältöä. Sellaista, jolla on käyttäjälle merkitystä, ja joka kiinnostaa muutenkin kuin tuoteinformaatiota tarjoavalla tavalla. Olen henkilökohtaisesti samaa mieltä, ja mielestäni tämä sosiaalisen median mukanaan tuoma vaade uudistaa markkinointiviestintää raikkaalla tavalla.

Elsie Flanniganin henkilökohtainen ote houkuttelee lukijoita ja ostajia siksi, että hän on lähellä asiakasta. Hän tarjoaa kosketuspinnan ihan oikeaan elämään sen sijaan, että markkinoisi tuotteita mielikuvitusmaailmassa, jossa kaikki on paremmin, kunhan ostat tämän ja tämän. Samalla hän antaa firmalleen kasvot. Siihen ei moni yritys pysty, sillä suuren kokonsa takia ne ovat usein liian jäykkiä ja hidasliikkeisiä. Myös silloin, kun puhutaan sosiaalisesta mediasta ja sen hyödyntämisestä.

Sosiaalisen median etu on siinä, että se tarjoaa mahdollisuuden henkilökohtaisempaan lähestymistapaan. Vaikka asiakkaan tavoittaakin vain virtuaalimaailmassa, saa silti kiinni henkilön, joka tekee ostopäätökset siellä oikeassa elämässä. Ja kun markkinointi on osa arkipäiväistä blogien lukemista ja Facebookin selausta, on sitä helpompi lähestyä kuin lehtimainoksia ja julisteita. Toisaalta tämä on tietenkin ärsyttävääkin - saisiko edes johonkin mainoksettoman tilan, kiitos!

Sosiaalisen median haittana taas on se, että saadakseen hyötyä irti sitä on käytettävä jatkuvasti. Virtuaalimaailmassa kaikki tapahtuu nopeammin kuin siinä oikeassa. En halua edes ajatella, kuinka suuren osan päivästään Elsie F. viettää päivittäen statuksiaan ja kirjoittaen blogiaan.

-Inari-

Case study: Elsie Flannigan/Red Velvet Art

Red Velvet Art on pienyritys, jonka amerikkalainen taiteilija Elsie Flannigan perusti noin kuusi vuotta sitten parhaan ystävänsä ja pikkusiskonsa kanssa. He aloittivat myymällä itsetehtyjä koruja rock-festareilla, ja pikkuhiljaa bisnes kasvoi unelmien mukana. Tällä hetkellä Red Velvet Artilla on sekä verkkokauppa, että liike Springfieldissä. Yksityisyrittäjänä toimiva Elsie on pian palkkaamassa avukseen uutta työntekijää, ja myy kauppansa kautta nykyään muidenkin käsintekijöiden ja pienyrittäjien tuotteita.

Mielestäni Red Velvet Art on hyvä esimerkki yrityksestä, joka on hyödyntänyt sosiaalista mediaa hyvin myös markkinointuvuestinnässä. Erityistä markkinoinnista tekee sen henkilökohtainen ote ja yhteisöllisyys. Elsie kirjoittaa henkilökohtaista blogia A Beautiful Mess, jonka kautta hän levittää tietoa RVA:n uutisista ja tuotteista tehden sen kuitenkin sen verran hienovaraisesti, ettei mainostus tunnu spämmäykseltä. Elsiellä on lähes 6000 seuraajaa Twitterissä, 4000 Facebook-kaveria sekä hirveä määrä lukijoita blogilleen. Hän on onnistunut hyödyntämään sosiaalisen median puskaradiota saamalla töitään ja nimeään esille myös muiden blogeissa. Hän toimii tiiviisti yhteistyössä ystäviensä kanssa, ja koko yhteisö tuntuu mainostavan toistensa blogeja ja saavutuksia. Facebookista löytyy faniryhmä 'Elsie Flannigan is my idol', jossa täysin tuntemattomat kehuvan naisen töitä ja tyyliä. Tietenkin on otettava huomioon, että Elsie on pyörttänyt ja markkinoinut yritystään jo vuosia, mutta vastaaviin tuloksiin pienyrittäjä tuskin pääsisi ilman sosiaalista mediaa.

Elsie myy pitkälti persoonallaan ja persoonallisuudellaan. Hän on erityinen, lahjakas, hurmaava ja kannustava. Hän viljelee söpöjä yksityiskohtia ja henkilökohtaisia faktoja sinne tänne. Ylläoleva kuva on RVA:n infosivulta, ja loistava esimerkki markkinoinnin tyylistä (klikkaa isommaksi niin näet paremmin!). Elsie kertoo uskovansa unelmiinsa ja pyytää avoimesti muita auttamaan niiden toteuttamisessa. Kaikessa web-sivuja myöten on käsintehdyn tuntu, joka sopii täydellisesti niin tämän yrityksen kuin Elsien itsensäkin tyyliin.

Uskon, että juuri tämän kaltaisille pienyrityksille sosiaalisen median merkitys voi olla valtava, kunhan sitä osaa Elsien tavoin käyttää oikein. Ennen sosiaalisen median aikakautta kouluprojektia tekevä suomalaistyttö tuskin olisi kuullutkaan vastaavasta firmasta, saati sitten kokenut saavansa osallistua sen tarinaan jollakin tapaa. Juuri tällaisia mahollisuuksia sosiaalisen median maailma on täynnä.

-Inari-

Rakennetaan rakennus

{lähde}

-Inari-

Social Media Recruiting at Starbucks

Vielä yksi linkki

"Sosiaalinen media yritysten käytössä"

on kattava ja mielenkiintoinen slideshow.

Samalla se hyödyntää yhtä sosiaalisen median ilmiötä:

Slideshare-nimistä esityksenjakopalvelua, jonka luulisi voivan olla hyödyllinen monelle yritykselle.

-Inari-