Lopputekstit

Tämän blogin kirjoittaminen oli kurssityö, ja kurssi on nyt lopuillaan.

Se tarkoittaa myös blogin loppua.

Blogi jääköön verkkoon, mutta sitä ei päivitetä enää.

Toivottavasti pohdinnoistamme, löydöistämme ja näkökulmistamme on vielä hyötyä jollekulle. Taaksepäin selaamalla löydät kaikenlaista kiinnostavaa asiaa, joten älä pety, vaikkei uusinta uutta enää ilmestykään.

Kiitos ja näkemiin!

-Inari-

Kertausharjoitus

Kommenttiboksissa kyseltiin, mitä neuvoja antaisin pienimuotoista yritystoimintaa aloittaville koskien sosiaalisen median käyttöä. Tässäpä siis muutama omiin kokemuksiin ja kurssin aikana tehtyyn tutkimustyöhön pohjautuva pointti. Muistakaamme kuitenkin, että sosiaalinen media on nimenomaan henkilökohtainen media. Näinollen sen käyttäminenkin on eri henkilöiden mielestä erilaista.

• Kokeile rohkeasti. Perusta blogi, avaa Twitter ja tee Facebook-sivu. Jos et tykkääkään jonkun työkalun käytöstä, ei sitä ole pakko jatkaa. Mikäli lopetat käyttämisen, poista sivusi saman tien. Parempi olla käyttämättä ollenkaan, kuin roikuttaa päivittämättömiä sivuja hämmentämässä lukijoita.
• Odota rauhassa. Via aikaa, ennen kuin sinut löydetään. Faneja ja lukijoita kertyy kyllä pikkuhiljaa, ja mitä useampi lukee, sitä useammasta paikasta blogiisi voi löytyä viittauksia.
• Ole aktiivinen. Päivitä säännöllisesti. Osallistu keskusteluun, vastaa kommentteihin ja kurkista lukijoiden blogeihin. Yritä keksiä jotain ihan oikeaa sanottavaa, selaile kunnes löydät tekstin/kuvan josta todella pidät. Aito innostus on parempaa kuin teeskennelty kiinnostus.
• Älä häpeä linkittää sivujasi esim. sähköpostin allekirjoitukseen tai blogiprofiiliisi. Vältä kuitenkin spämmäysviestejä, ne ärsyttävät.
• Etsi ihmisläheinen tapa mainostaa. Jos sivujasi suosittelee joku oikea ihminen (esim. toinen bloggaaja tektissään), sillä voi olla paljon suurempi merkitys kuin maksetulla mainoksella. Voit tuoda itseäsi esille myös vierailemalla muiden blogeissa, jättämällä kommentteja ja osallistumalla erilaisiin projekteihin sosiaalisen median eri yhteisöissä.
• Muista persoonallisuus. Sosiaalisessa mediassa voit olla oma itsesi, persoonalla on esim. blogimaailmassa paljon merkitystä. Älä kuitenkaan avaudu liikaa asioista, jotka ovat kovin henkilökohtaisia tai yritykseesi liittymättömiä. Tai tee se sitten ainakin jossain tietyssä paikassa, esim. erillisessä blogissa.
• Tee se nätisti. Kauniit kuvat ja visuaalisuus ovat tärkeitä. Myös oikeinkirjoituksella on merkitystä. Älä kuitenkaan anna virheiden pelon estää itseilmaisuasi. Sosiaalisessa mediassa sykli on nopea, joten myös yksittäiset mokat unohtuvat nopeasti.
• Älä anna sille kaikkea aikaasi, sosiaalinen media söisi sen kyllä mielellään. Säännöllinen päivittäminen on tärkeää, mutta älä anna sen mennä kaiken edelle. Muista oikea elämä, siellä ne kaupatkin sitten lopulta tehdään.
• Usko itseesi. Sinä ja yrityksesi olette erityisiä. Kun itse uskot siihen, muutkin huomaavat sen pian.

Lista toimikoon samalla kertauksena kurssin aikana tehdyistä löydöistä ja huomioista, sillä tämä blogi alkaa olla lopuillaan. Vielä on kuitenkin aikaa ilmaista, mitä mieltä olet ylläolevasta.

-Inari-

Minä ite

Jokin aika sitten perustin ihan pienen verkkokaupan päästäkseni eroon koruista, joiden tekemisestä pidän paljon enemmän kuin käyttämisestä. Jotta vaiva kannattaisi, ja joku löytäisi kauppaan, oli sitä tietenkin mainostettava jotenkin. Kuten tässä blogissa on monesti todettu, sosiaalinen media on pienyrittäjälle (tai tässä tapauksessa ehkä paremminkin miniyrittäjälle) oiva ratkaisu, joten lähdin hakemaan omia kokemuksia sen hyödyntämisestä.

Ensin kirjoitin asiasta blogissani. Minulla oli jo ennestään jonkin verran lukijoita, myös ensimmäinen tilaus tuli yhdeltä heistä. Vastaanotto oli innokasta ja palaute positiivista. Joku jopa kirjoitti kaupastani omassa blogissaan. Sitten blogiin ilmestyi lisää lukijoita. Se rohkaisi yrittämään, ja päätin kokeilla myös muita keinoja.

Perustin Twitter-tilin kauppaani sopivalla nimellä. Ajattelin käyttää sitä tiedottamiseen ja mainostamiseen, mutta huomasin sen pian hankalaksi. En halunnut olla pelkkä mainoskanava, eikä sellainen kokemukseni mukaan saa paljon seuraajiakaan. Ei ainakaan ilman aktiivista muiden seuraamista ja itsensä mainostamista. En koennut järkeväksi alkaa mainostaa mainoskanavaani, kun alkuperäinen mainostusta kaipaava asia oli jossain muualla. Käytin twitteriä silloin tällöin henkilökohtaisempiin tarkoituksiin, mutta sekin alkoi pikkuhiljaa epäilyttää. Rajan vetäminen oli nimittäin hankalaa. Siinä vaiheessa kun twiittasin riidasta poikaystäväni kanssa tajusin, ettei tällä ole enää mitään tekemistä kauppani kanssa. Miniyritykseni on sivubisnes ja harrastus, ei työ eikä elämäntapa. En ole persoonana tarpeeksi sen takana voidakseni olettaa, että jokaikinen ajatukseni on potentiaalisen asiakkaan kannalta relevantti. Mietin jatkuvasti, miten saisin henkilökohtaisen lähestymistavan ja mainostamistarpeen yhdistettyä, mutten ole vielä keksinyt vastausta.

Kun tämän kurssin tiimoilta oli pakko liittyä Facebookin, päätin ottaa kokeilusta kaiken irti. Perustin miniyritykselleni sivun ja sain muutaman faninkin. Huomasin, että tätä kautta oli helppo mainita uusista blogikirjoituksista ja muista ajankohtaisista asioista. Yritin samalla kirjoittaa myös muunlaisia päivityksiä, esimerkiksi meneillään olevista projekteistani. Tavallaan tämä korvasi Twitterin, sillä kuvien liittäminen, linkittäminen ja fanien osallistuminen on Facebookissa helpompaa. Vielä kun ne fanit saisi osallistumaan. Siellä jossain 27 tykkääjääni ovat, mutta harvoin kukaan mitään kommentoi. Ja täällä minä ihmettelen, mitä mieltä he sivusta ovat. Kiinnostaako sen sisältö oikeasti ketään? Päivitänkö liikaa tai liian vähän? Vaikuttaako blogitekstien linkittäminen spämmäämiseltä? Miten näihin kysymyksiin saisi vastauksia? Pitäisikö vain kysyä suoraan? Ja olenko valmis kuulemaan vastauksia, jotka eivät välttämättä miellytä? Sillä enkö toisaalta saa hoitaa oman sivuni ihan niin kuin haluan?

Pidän sosiaalisen median käyttämisestä, mutta kyllä se näin valjastettuna muihin kuin henkilökohtaisiin tarkoituksiin alkaa käydä työstä. Lohduttaudun sillä, että jos harrastuksena alkaneesta minibisneksestä joskus kasvaa jotain suurempaa, on perusta jo valettu ja harjoitukset harjoiteltu. Osaisin hyödyntää sosiaalista mediaa ja olisin jo oppinut linkittämään sosiaaliset sivuni kaikkiin mahdollisiin yhteyksiin, jotta ihmiset löytäisivät minut epätodennäköisiäkin kanavia pitkin (krhm, kts. tämä teksti). Mutta jos tämä säilyykin harrastuksena, joka menettää hohtonsa jonkin ajan päästä, olen kyllä investoinut siihen valtavan määrän aikaa ja energiaa. Siinä ajassa olisin tehnyt kymmenittäin lisää koruja, joita en ehdi käyttää. Ei olisi edes tarvinnut pohtia kaikkia näitä kysymyksiä, joita sosiaalinen media aiheuttaa. Eikä saada stressi-ihottumaa siitä, lähtevätkö fanit lipettiin ja vähenevätkö blogin lukijat. Sosiaalinen median käyttö on nimittäin melko koukuttavaa, ja se saa myös helposti tuntemaan itsensä epäonnistuneeksi, jos ketään ei kiinnostakaan. Itsensä ja arvonsa alkaa liian helposti mitata kommenteissa ja fanien määrässä muistamatta, miksi tätä alunperin alkoikaan tehdä. Ja että sen tarkoitus oli oikeastaan olla vain hauskaa ajanvietettä

-Inari-

Yrittäjän näkökulma 2/2

{kuvat Joutomaan blogista}

Tämä on toinen osa tekstisarjasta, jossa Joutomaan Reetta Isotupa-Siltanen kertoo sosiaalisen median käytöstä pienyrittäjän näkökulmasta. Ensimmäinen osa julkaistiin eilen, joten se löytyy taaksepäin selaamalla.

Kuinka paljon sosiaalisten medioiden käyttö vie aikaa?

Käyttö vie todellakin paljon aikaa. Yleensä pitää aloittaa kuvien ottamisesta ja muokkaamisesta mikä on minulle se vaikein kohta! Päivitän blogia säännöllisen epäsäännöllisesti, mielestäni vähän liian harvoin. Kerran viikossa pitäisi ainakin ehtiä! Facebookin käyttö on jotenkin nopeampaa ja kätevämpää. Netissä vietetty aika on pois perheeltä, joten yritän välttää jatkuvaa netissä roikkumista. Tosin viime aikoina homma on taas vähän riistäytynyt käsistä... :)

Miltä sosiaalisten medioiden käyttäminen tuntuu?

Pidän kirjoittamisesta, eli blogin pitäminen ei sillä tavalla tunnu vaikealta. Sosiaalinen mediahan on nimenomaan henkilökohtaista, sen ideana on ajatusten jakaminen, Vaikeinta on vetää raja siihen että mitkä ajatukset ovat LIIAN henkilökohtaisia yrityksen blogiin.Yrityksen blogissakin tärkeintä on olla rehellisesti oma itsensä! Joskus tuntuu siltä että tälläinen sosiaalisuus on kuitenkin aika vaikeaa meille suomalaisille. Blogien tai Facebook-päivitysten kommentointihan on small talk:ia jos mikä! Kuvat ovat blogeissa oleellista ja valokuvaajana olen surkea, joten se puoli blogin pitämisessä on todella vaikeaa!

-Inari-

Yrittäjän näkökulma 1/2

{Kuva Joutomaan blogista}

Joutomaa on Turkulaisen Reetta Isotupa-Siltasen vuonna 2006 perustettu yritys, joka myy hänen kollaasitöistään valmistettuja postikortteja, onnittelukortteja sekä signeerattuja printtejä. Joutomaa on myös "pieni hassu kauppa", joka myy Reetan omien töiden lisäksi n. 20 suomalaisen ja ulkomaisen taiteilijan ja käsityöläisen tuotteita. "Minulle Joutomaa tarkoittaa mielikuvitusmaailmaa, jossa voi tapahtua mitä tahansa. Pyrkimyksenäni on tehdä enemmän kuin vain kauniita kuvia. Haaveeni on kertoa tarinoita jotka saavat katsojan hymyilemään ja ajattelemaan samaan aikaan." Reetta kertoo Joutomaan blogissa.

Pyysin Reettaa vastaamaan muutamaan sosiaalisen median käyttöön ja markkinointiviestintään liittyvään kysymykseen omasta näkökulmastaan. Tässä on vastausten ensimmäinen osa, toinen tulossa huomenna.

Millä tavalla yrityksesi hyödyntää sosiaalista mediaa? (esim. blogit, Facebook, Twitter jne.)

Koetko sen olevan osa markkinointiviestintäänne?

Joutomaalla on oma blogi ja sivu Facebookissa. Kyllä molemmat on perustettu markkinointia ajatellen. Facebook- sivua olen käyttänyt aktiivisesti vasta pari kuukautta, mutta jo nyt olen huomannut että se on kätevä markkinointikeino. Facebook:iin on helppo päivittää tietoa uutuuksista myymälässä, tai kysyä mielipiteitä eri asioista, järjestää arvontoja jne. Bloggaajana olen myös aika aloittelija, aloitin muistaakseni noin vuosi sitten. Kuvaavaa on se että ennen blogin aloittamista hankin kirjan "Blogging for dummies" :D

Minulla on myös englanninkielinen blogi, jonka päivittäminen on kyllä viime aikoina jäänyt vähemmälle.

Koetko siitä olleen jonkinlaista hyötyä, ja jos niin miten?

Kyllä uskon että on ollut hyötyä. Facebook:in kautta monet ihmiset ovat saaneet tietää että Joutomaa on olemassa. Koska ýritykselläni ei ole varsinaista kotisivua, toimii blogini myös sellaisena. Olen lisännyt blogiini esim. 'jälleenmyyjät' sivun.

Onko sinulla negatiivisia kokemuksia sosiaalisen median käytöstä yrityksesi kannalta?

Onneksi kaikki kokemukset ovat olleet tänän mennessä positiivisia!

-Inari-

The Importance of Customizing Your FaceBook Landing Page

Yksinkertainen esitys siitä, miten yrittäjä voi tehdä Facebook-sivulleen kustomoidun saapumissivun, ja miksi se kannattaa.

Inari

Ordinary days and Indiedays

Blogit tarjoavat mahdollisuuksia markkinointiviestintään paitsi sisällöntuottamisen, myös mainostamisen puitteissa. Suosituilla sivuilla voi käydä tuhansia lukijoita päivässä, joten tavoitettavissa on melkoinen massa. Koska bloggaamiseen menee aikaa ja energiaa, joka usein on muualta pois, monet kirjoittajat ovat valmiita myymään blogeistaan mainostilaa. (Tällaisia mainoksia löytyy muun muassa aiemmin mainitusta A Beautiful Mess - blogista.) Monesti mainokset ovat pieniä kuvia sivupalkissa, ja johtavat toisiin blogeihin tai pieniin verkkokauppoihin. Niistä voi joutua silti maksamaan paljon, riippuen blogin suosiosta ja kirjoittajasta. Toisaalta monet bloggaajat vaihtavat mainosnappeja keskenään ja tukevat näin toisiaan ilman että rahalla on asian kanssa mitään tekemistä.

Toinen esimerkki mainosten hyödyntämisestä on suomalainen muotiblogiportaali Indiedays. Se on koonnut sivuilleen 19 bloggaajaa, jotka saavat yritykseltä korvausta. Samalla yritys myy mainostilaa sivuilleen ja blogeihin. Mainokset ovat isoja ja huomiota herättäviä, ja edustavat poikkeuksetta suuria yrityksiä. Missään ei kerrota, kuinka paljon Indiedaysin leivissä olemisesta nettoaa tai mitä mainos maksaa, mutta ainakin yritykset ovat tuntuneet ottavan mahdollisuuden vastaan.

Mielestäni on ymmärrettävää, että pienyrittäjä kerää blogilleen sponsoreita ja rahoittaa tätä kautta toimintaansa. Se voi monelle olla hyvä ja helppo ansaintakeino, kunhan suosio ja lukijakunta on ensin koottu. Pienet mainokset ovat usein myös mahtava tapa löytää uusia yrittäjiä ja blogeja, joista ei ole ennen kuullutkaan. Tavallaan tämä pönkittää yhteisöllisyyttä, vaikka raha vaihtaisikin omistajaa. Isot, kaupalliset ja vilkkuvat mainokset blogeissa sen sijaan ärsyttävät, ainakin minua. Esimerkiksi Blogger tarjoaa käyttäjilleen mahdollisuuden ansaitsemiseen mainosten kautta, mutta mainosten sisältöön ei itse voi vaikuttaa.

Toinen ääripää ovat itsensä mainoksettomiksi julistavat blogit, joihin itsekin yhdyn. Niin kauan kuin bloggaaminen ei ole se asia, josta saan elantoni, (ja Suomessa tästä saatavissa oleva elanto lienee ainakin vielä melko niukka) "Art, not Ads"-merkki pysyköön blogini alareunassa. Ja jos minusta joskus tulee superbloggaaja, suurten yrityksen vilkkuvia mainoksia ette silloinkaan tule näkemään.

-Inari-

Jatko-osa

Edellisen tekstin kommenttiboksiin ilmestyi mielipiteitä siitä, kuinka yritysten markkinointiviestinnässä täytyy näin sosiaalisen median aikakaudella olla "oikeaa" sisältöä. Sellaista, jolla on käyttäjälle merkitystä, ja joka kiinnostaa muutenkin kuin tuoteinformaatiota tarjoavalla tavalla. Olen henkilökohtaisesti samaa mieltä, ja mielestäni tämä sosiaalisen median mukanaan tuoma vaade uudistaa markkinointiviestintää raikkaalla tavalla.

Elsie Flanniganin henkilökohtainen ote houkuttelee lukijoita ja ostajia siksi, että hän on lähellä asiakasta. Hän tarjoaa kosketuspinnan ihan oikeaan elämään sen sijaan, että markkinoisi tuotteita mielikuvitusmaailmassa, jossa kaikki on paremmin, kunhan ostat tämän ja tämän. Samalla hän antaa firmalleen kasvot. Siihen ei moni yritys pysty, sillä suuren kokonsa takia ne ovat usein liian jäykkiä ja hidasliikkeisiä. Myös silloin, kun puhutaan sosiaalisesta mediasta ja sen hyödyntämisestä.

Sosiaalisen median etu on siinä, että se tarjoaa mahdollisuuden henkilökohtaisempaan lähestymistapaan. Vaikka asiakkaan tavoittaakin vain virtuaalimaailmassa, saa silti kiinni henkilön, joka tekee ostopäätökset siellä oikeassa elämässä. Ja kun markkinointi on osa arkipäiväistä blogien lukemista ja Facebookin selausta, on sitä helpompi lähestyä kuin lehtimainoksia ja julisteita. Toisaalta tämä on tietenkin ärsyttävääkin - saisiko edes johonkin mainoksettoman tilan, kiitos!

Sosiaalisen median haittana taas on se, että saadakseen hyötyä irti sitä on käytettävä jatkuvasti. Virtuaalimaailmassa kaikki tapahtuu nopeammin kuin siinä oikeassa. En halua edes ajatella, kuinka suuren osan päivästään Elsie F. viettää päivittäen statuksiaan ja kirjoittaen blogiaan.

-Inari-

Case study: Elsie Flannigan/Red Velvet Art

Red Velvet Art on pienyritys, jonka amerikkalainen taiteilija Elsie Flannigan perusti noin kuusi vuotta sitten parhaan ystävänsä ja pikkusiskonsa kanssa. He aloittivat myymällä itsetehtyjä koruja rock-festareilla, ja pikkuhiljaa bisnes kasvoi unelmien mukana. Tällä hetkellä Red Velvet Artilla on sekä verkkokauppa, että liike Springfieldissä. Yksityisyrittäjänä toimiva Elsie on pian palkkaamassa avukseen uutta työntekijää, ja myy kauppansa kautta nykyään muidenkin käsintekijöiden ja pienyrittäjien tuotteita.

Mielestäni Red Velvet Art on hyvä esimerkki yrityksestä, joka on hyödyntänyt sosiaalista mediaa hyvin myös markkinointuvuestinnässä. Erityistä markkinoinnista tekee sen henkilökohtainen ote ja yhteisöllisyys. Elsie kirjoittaa henkilökohtaista blogia A Beautiful Mess, jonka kautta hän levittää tietoa RVA:n uutisista ja tuotteista tehden sen kuitenkin sen verran hienovaraisesti, ettei mainostus tunnu spämmäykseltä. Elsiellä on lähes 6000 seuraajaa Twitterissä, 4000 Facebook-kaveria sekä hirveä määrä lukijoita blogilleen. Hän on onnistunut hyödyntämään sosiaalisen median puskaradiota saamalla töitään ja nimeään esille myös muiden blogeissa. Hän toimii tiiviisti yhteistyössä ystäviensä kanssa, ja koko yhteisö tuntuu mainostavan toistensa blogeja ja saavutuksia. Facebookista löytyy faniryhmä 'Elsie Flannigan is my idol', jossa täysin tuntemattomat kehuvan naisen töitä ja tyyliä. Tietenkin on otettava huomioon, että Elsie on pyörttänyt ja markkinoinut yritystään jo vuosia, mutta vastaaviin tuloksiin pienyrittäjä tuskin pääsisi ilman sosiaalista mediaa.

Elsie myy pitkälti persoonallaan ja persoonallisuudellaan. Hän on erityinen, lahjakas, hurmaava ja kannustava. Hän viljelee söpöjä yksityiskohtia ja henkilökohtaisia faktoja sinne tänne. Ylläoleva kuva on RVA:n infosivulta, ja loistava esimerkki markkinoinnin tyylistä (klikkaa isommaksi niin näet paremmin!). Elsie kertoo uskovansa unelmiinsa ja pyytää avoimesti muita auttamaan niiden toteuttamisessa. Kaikessa web-sivuja myöten on käsintehdyn tuntu, joka sopii täydellisesti niin tämän yrityksen kuin Elsien itsensäkin tyyliin.

Uskon, että juuri tämän kaltaisille pienyrityksille sosiaalisen median merkitys voi olla valtava, kunhan sitä osaa Elsien tavoin käyttää oikein. Ennen sosiaalisen median aikakautta kouluprojektia tekevä suomalaistyttö tuskin olisi kuullutkaan vastaavasta firmasta, saati sitten kokenut saavansa osallistua sen tarinaan jollakin tapaa. Juuri tällaisia mahollisuuksia sosiaalisen median maailma on täynnä.

-Inari-

Rakennetaan rakennus

{lähde}

-Inari-

Social Media Recruiting at Starbucks

Vielä yksi linkki

"Sosiaalinen media yritysten käytössä"

on kattava ja mielenkiintoinen slideshow.

Samalla se hyödyntää yhtä sosiaalisen median ilmiötä:

Slideshare-nimistä esityksenjakopalvelua, jonka luulisi voivan olla hyödyllinen monelle yritykselle.

-Inari-

Suuri, keskisuuri, pieni, pienenpieni

Sosiaalisen median merkitys markkinointiviestinnässä riippuu pitkälti yrityksen toimialasta. Myös koolla on väliä. Sellaiset suuret yritykset kuin Itella ja VR löytyvät kyllä Facebookista, mutta merkitystä sillä lienee lähinnä imagon kannalta. Varsinkin kun ottaa huomioon, että kummankin palveluja käytetään joka tapauksessa, sillä kilpailijoita ei käytännössä ole. Sitten on niitä suuria yrityksiä, jotka kohtaavat kilpailua. Näissä tapauksissa sosiaalisen median käyttö voi ratkaista muutaman yksittäistapauksen positiiviseen suuntaan, ja varmistaa näinollen asiakkaan hakeutumisen juuri tämän yrityksen luo. Suurilla kaupallisilla yrityksillä kuitenkin on varaa ja mahdollisuuksia mainostaa muidenkin kanavien kautta, joten niidenkin kannalta sosiaalisen median merkitys lienee marginaalinen. Se on lähinnä viesti siitä, että meilläkin ollaan hei ajan tasalla, me mennään sinne missä asiakkaat ovat. Silti bussipysäkin julisteella tai sanomalehtimainoksella on aivan erilainen näkyvyys ja merkitys.

Ja sitten on pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Sellaisia, joissa mainostamiseen ei ole varaa, eikä välttämättä ammattitaitoakaan. Näille yrityksille sosiaalinen media on todellinen mahdollisuus. Jos itsensä osaa markkinoida hyvin, voi asiakkaiden määrä äkkiä moninkertaistua. Internetissä mistä tahansa voi tulla juttu, ja jonain päivänä se juttu voi olla sinun yrityksesi. Ja vaikka juttu menisi ohi vielä nopeammin kuin alkoi, muuttuu osa faneista varmasti asiakkaiksi.

Nettikauppa on sallinut myös pienenpienten indie-yritysten kehittymisen. Nämä yhden tai kahden hengen pikkufirmat toimivat puoliammattimaisesti ja yleensä osa-aikaisesti. Ne myyvät yleensä itse tehtyjä tuotteita, kuten taidetta tai käsitöitä. Osasta kasvaa sen verran suuria, että ne muuttuvat pikkuhiljaa omistajan päivätyöksi, mutta suurin osa säilyy sivubisneksinä. Sosiaalisen median palvelut ovat näitä yrityksiä pullollaan, sillä pieni budjetti ja tee-se-itse - mentaliteetti eivät usein salli ammattimaista mainostusta. Pikkuyrityksissä tiedetään, että paras markkinointiväline on puskaradio, ja sosiaalisen median aikakaudella sen kuuluvuus on äkkiä maailmanlaajuinen. Mahdollisuudet menestykseen ja luovaan yrittämiseen ovat aivan eri luokkaa, kuin vielä kymmenen vuotta sitten.

Käsityöihmisenä ja luovana pipertäjänä nämä pienet yritykset ja niiden markkinointi ovat viime aikoina alkaneet kiinnostaa minua. Vapun jälkeen aionkin esitellä muutaman käytännön esimerkin, ja pohtia sosiaalisen median merkitystä yrityksille sitä kautta. Siihen asti kuitenkin piperrän oman pienenpienen bisnekseni parissa. Sosiaalinen media vaatii jatkuvaa aktiivisuutta ollakseen hyödyksi, joten tässä alkaa olla kiire päästä päivittämään blogeja ja statuksia.

-Inari-

How to Use Social Media to Connect with Your Community.

Kiinnostavaa ja hyödyllistä

Suosittelen lukemaan tai ainakin selaamaan seuraavat artikkelit läpi, mikäli sosiaalinen media yrityskäytössä kiinnostaa. Sisältävät paljon hyviä näkökulmia sosiaalisen median hyödyntämiseen. Huomioon otettu myös se, mitä ei kannattaisi tehdä.

Social Media for Business: The Do's and Don'ts of Sharing

Social Media for Business - Who Is Doing it Well and How

Creating your Social Media Plan

-Inari-

Työnhakija, muistithan tarkistaa Facebookin yksityisasetukset? - TiviDuunit - Tietoviikko

Työnhakija, muistithan tarkistaa Facebookin yksityisasetukset? - TiviDuunit - Tietoviikko

Kartta ei auta viidakossa

{kuva sekä aiheeseen liittyvä artikkeli blogista

Social Media Landscape}

Taisin jo mainita sanan viidakko. Silloin viittasin lähinnä viidakon lakeihin, mutta sosiaalinen media muistuttaa viidakkoa monella muullakin tapaa. Se on laaja, tiheä ja alati kasvava. Siihen on vaikea päästä sisään, mutta vielä vaikeammaksi voi osoittautua ulospääsy sitten kun sitä alkaa kaivata.

Fred Cavazzan laatima Social Meda Landscape -kaavio jaottelee ja listaa sosiaalisen median palveluita ja työkaluja. Se sisältää kymmeniä nimiä, mutta kattaa silti vain osan palveluista. Merkittävää on myös se, että palveluita tulee koko ajan lisää. Samalla osa vanhoista tosin kuihtuu pois, kun käyttäjät siirtyvät muualle. Sosiaalisen median riskeihin kuuluukin se, ettei tiedä, onko osana markkinointiviestintää ja sisällöntuotantoa käytetty työkalu enää huomenna olemassa. Tai käyttääkö sitä kukaan. Jos ei, sehän on sama kuin ei olisi olemassa ollenkaan.

Oleellista on se, ettei yksikään näistä työkaluista itsessään pysty tuottamaan yhteisöä, vain sen jäsenet voivat. Missä ihmiset ovat ja toimivat, siellä sosiaalinen media kukkii. Viidakkoon suuntaavan yrityksen onkin ensin kartoitettava, missäpäin sen asiakkaat mahdollisesti liikkuvat. Koska joka paikkaa ei voi valloittaa, on valittava muutama työkalu ja käytettävä niitä johdonmukaisesti. Onnistuneeksi markkinointiviestinnäksi ei voi kutsua muutaman merkinnän blogeja, aloitettuja wikejä tai unohdettuja Facebook-ryhmiä, jossa kukaan ei kommunikoi. Yrityksen on tehtävä valintansa, aloitettava jostakin ja panostettava sosiaalisen mediansa ylläpitämiseen. Olisi ehkä aika myöntää, että moinen voi olla ihan oikeaa työtä. Tästä eteenpäin joka yrityksessä pitäisi pohtia, kuka kaiken päivittämisen ja tiedottamisen hoitaa. Jonkun on oltava se sosiaalinen meedio, joka on vastuussa.

-Inari-

Sosiaalisen median käyttöä työpaikalla

Kuten alla tuli jo mainittua, sosiaaliseksi mediaksi voi kutsua mitä tahansa mediasisältöä, joka on tuotettu yhteisöllisesti verkossa. Paitsi henkilökohtaisella tasolla ihminen pystyy käyttämään kyseistä sisältöä myös työn merkeissä. Yrityksen intranetistä työntekijä pystyy hakemaan tarvitsemansa tietoa helposti ja nopeasti. Entä sitten ulkoiset lähteet? Voisiko tunnollinen työntekijä hakea uusia ideoita sellaisista yhteisöpalveluista, joita ei yleisesti pidetä luotettavina? Yrityksen työntekijähän voi samanaikaisesti olla aktiivinen Facebookin, Twitterin tai Bloggerin käyttäjä. Omien kiinnostusten sivuilta hän voi satunnaisesti saada sellaista tietoa, mitä ei tarkoituksella olisi löytänyt. Pitäisikö yritysjohdon suhtautua sosiaaliseen mediaan positiivisesti vai rajata sen käyttöä työpaikoilla?

”Sosiaalisen median hyödyntäminen perinteisissä organisaatioissa ja työyhteisöissä on haastellista. Usein työntekijöillä, varsinkin nuorilla työelämään menneillä nettisukupolven edustajilla, on sosiaalisen median osaamista, mutta työkulttuuri ja yhteisölliset tiedonvaihtokanavat eivät tue sosiaalisen median lajirikkautta ja ilmentymää. Yrityksissä voitaisiin hyödyntää virtuaalisia työtiloja, joissa suunnitelmia, hankkeita, osaamista ja innovaatioita työstettäisiin yhteisöllisesti. Joissain yrityksissä ei katsota suopeasti sitä, että työntekijät käyttävät työajallaan esimerkiksi Facebookia. LinkedIn ehkä vielä hyväksytään, koska se on lähtökohtaisesti luotu ammatillisten kontaktien ja tiedonvaihdon ylläpitoon. Paljon muutoksia tarvitaan ajattelutavoissa, asenteissa, tiedonvaihdon rakenteissa ja infrastruktuurissa sekä johtamiskulttuurissa. Sosiaalinen media haastaa miettimään luottamuksen, luottamuksellisuuden, yksityisyyden, ajankäytön, asiakkuuksien, yritysvastuun ja työhön sitoutuneisuuden käsitteitä uudessa valossa.”

lähde: http://www.tse.fi/FI/yksikot/erillislaitokset/tutu/Documents/publications/eTutu_2009-1.pdf

-Anna-

Kirjaviisas

En tiedä onko tämä tutkijaisältä peritty tapa, vai mistä lie tarttunut, mutta kun minulle annetaan uusi tehtävänanto, aloitan aina käsitteiden määrittämisellä. Vaikka tietäisinkin mitä käsite tarkoittaa, kaivan silti esiin vanhan ystäväni Suomen kielen perussanakirjan. Se mikä monen mielestä on turhaa kertausta, on minulle automaattinen lähtöruutu.

Niin tein nytkin, kun blogimme teemaksi ilmoitettiin Sosiaalinen media osana yrityksen markkinointiviestintää. Yritys ja markkinointi löytyivät kyllä, Mutta s:n kohdalla tuli ongelma, sillä vuosina 1990-1994 painettu sanakirjasarja ei ole enää ihan ajan tasalla. Kyllä se sosiaalisen ja median noin erillisinä sanoina tuntee, mutta onko lopputulos tässä tapauksessa enemmän kuin osiensa summa? Onneksi samaisen ilmiön tuote Wikipedia osaa kertoa enemmän. Sen mukaan sosiaalinen media on "prosessi, jossa yksilöt ja ryhmät rakentavat yhteisiä merkityksiä sisältöjen, yhteisöjen ja verkkoteknologian avulla”.

Mutta Wikipediakaan ei osaa kertoa, mitä merkitystä sosiaalisella medialla on nykyajan yritykselle ja sen markkinointiviestinnälle. Se kuitenkin tulee selväksi, ettei sosiaalisen median merkitystä tule aliarvioida. Se on keino tavoittaa ihmisiä ja mainostaa itseään, mutta samalla viidakko, jonka sisältöä ei millään tavalla voi kontrolloida. Ennen kirjoitettiin harmittavasta asiasta korkeintaan yleisönosastokirjoitus, mutta sosiaalisen median myötä myös inhon ilmaisu on muuttunut helpommaksi ja monipuolisemmaksi. Vuosi sitten siskoni uhkasi perustaa Facebookiin viharyhmän, ellei saisi jäätelöbaarissa heti parempaa palvelua. Keskustelupalstat vilisevät ties minkälaista valitusta, ja koska mielipiteet perustuvat kokemukseen, on niillä uusiin asiakkaisiin usein suurempi vaikutus kuin mainoksilla. Yrityksen onkin suhtauduttava sosiaaliseen mediaan mahdollisuutena, jolla on kaksi puolta. Oleellista on ymmärtää toiminnan käyttäjälähtöisyys. Mielipiteitä ja näkemyksiä ei voi kontrolloida, joten lienee parasta keskittyä hoitamaan homma hyvin ja kerätä sitä kautta mahdollisimman paljon positiivista palautetta myös verkon keskustelupalstoille.

Kun viimeksi matkustin isäni kanssa autolla, puhuttiin radiossa sosiaalisesta mediasta. ”Sosiaalinen media”, isäni pyhähti. ”Aina pitäisi statusta päivittää. ’Ajan nyt Lohjan kohdalla moottoritiellä, aurinko paistaa.’” Yli viisikymppisestä, marginaalisen alan yksityisyrittäjästä ajatus voi tuntua hassulta, kun oma maine on ansaittu hyvin hoidetulla työllä ja markkinointi hoitunut sitä kautta puskaradion voimalla. Jos ei ole käyttänyt koskaan edes käyntikortteja, sosiaalinen media ei ehkä tunnu tarpeelliselta. Mutta jos minä nyt perustaisin saman alan yrityksen, voisi Facebook -tili hyvinkin olla ensimmäisinä hoidettavien asioiden listalla. Nykyajan maailmassa kun tuntuu olevan vaikea saada muuten ääntään kuuluviin.

-Inari-

Ajan hermoilla

TPS - JYP SM-liigan välierä ja TPS:n mahdollisuus saada neljäs ratkaiseva voitto finaaliin pääsemiseksi. Minulla sattuu olemaan omat treenit juuri samaan aikaan, joten pistän digiboksiin ajastimen päälle ja päätän katsoa pelin iltapalaksi treenien jälkeen pakastepizzan ohella. Illan tullen pizzan ollessa uunissa päätän pikaisesti vielä pistäytyä Facebookissa vilkaisemassa, onko joku käynyt kommentoimassa statustani - suuri virhe. Etusivun latauduttua ruudullani komeilee suurin kirjaimin kirjoitettuna: TPS FINAALIIN!! Kuinka tyhmä olinkaan. ”Riippuvuuteni” sosiaaliseen mediaan pilasi päiväni kohokohdan ja tyydyin katsomaan ottelun pikakelauksella läpi. En ikinä tullut ajatelleeksi, että sosiaalisesta mediasta olisi minulle varsinaisesti haittaa, mutta välillä täytyy sittenkin miettiä, haluanko olla aivan ajan hermoilla.

Useimmiten löydän Facebookin etusivultani hyvinkin hyödyllistä ja hauskaa tietoa. Tällä hetkellä ihmisten mielissä pyörivät vappusuunnitelmat, joiden puntarointi käy kätevästi Facebookin kautta. Myös paikalliset ravintolayrittäjät ovat tämän huomanneet ja tapahtumakutsuja satelee. Minun ei tarvitsekaan miettiä, mitä ohjelmaa keksin vapuksi, sillä se tehdään puolestani. Kutsujen saaminen edellyttää kylläkin liittymistä Facebook-ryhmiin omatoimisesti, joten ennen kuin tämä tapahtuu, eivät kutsut minua tavoita. Siihen olen varsinkin hieman pettynyt, ettei mikään kuppila ole minulle vielä ilmoittanut, mihin menen katsomaan illan neljättä SM-liiga finaalia TPS-HPK.

-Karo-

Aloitetaan selvittämään

Nykymaailmassa Internetista on tullut niin tuttu, että meille ei enää synny mitään epäilyksiä mistä löytäisi tarvittavat yhteystiedot tai aukioloajat. Tietenkin puhelinluettelot ja numeropalvelut ovat edelleen olemassa. Mutta entistä useammin me suuntaamme vaan suoraan Googleen ja haemme tiedon sieltä. Kuulin eilen kaveriltani kuumasta joogasta. Hän asuu Lontoossa ja on todella innoissaan uudesta harrastuksestaan. Hänen intonsa tartui minuun ja menin nettiin hakemaan tietoa siitä, pystyykö kyseistä joogalajia harrastamaan Turussa. Vain muutamalla napin painalluskella löysin www.hotjooga.fi sivuston ja tutustuin Turussa sijaitsevan joogakoulun tuntiaikatauluihin. Tunneille ilmoittautuminen tapahtuu netissä. Sivustolta saa myös hyödyllisiä vinkkejä ensikertalaiselle. Näin helppoa se on. Puolen tunnin lukemisen jälkeen tiesin aika paljon siitä, mitä tunneilla tapahtuu, mitä kannattaa pukea päälle ja mitä ottaa mukaan. Olin myös rekisteröitynyt sivustolle joogakoulun asiakkaaksi ja suunnittelen meneväni sinne lähiaikoina.

Sosiaalinen media on markkinointiviestinnän kanava, jonka avulla yritys ja sen asiakkaat pääsevät pitämään suoraa yhteyttä toisiinsa. Asiakkaan on näin ollen helpompaa lähestyä yritysken henkilökuntaa ja saada tarvitsemansa tietoa/ongelman ratkaisua. Yritys taas markkinoi tuotteitaan kustannustehokkaasti ja näkyvästi. Yllä mainituista molemminpuolisista hyödyistä on jo puhuttu paljon. Ongelmana on vaan se, että merkittävä osa yrityksista ei ymmärrä vieläkään sosiaalisen median tarkoitusta. Tuloksena ovat mitäänsanomattomat fanisivut Facebookissa, joissa ei näy mitään toimintaa. Onnistunut markkinointiviestintä verkossa vaatii työpanosta. Eihän tylsä fanisivusto tuota mitään tuloksia. ”Yritetään yhdessä” on blogimme nimi. Joten yritetään yhdessä selvittää, millaisin keinoin sosiaalisesta medista saadaan maksimaalinen hyöty.

-Anna-

Alku

Olin ala-asteen puolivälissä, kuin meidänkin kotiin tuli internet. En oikein ymmärtänyt, mikä se on ja miten se toimii, vaikka olinkin lukenut siitä etukäteen. ”Nettiaikaa” minulla oli joka toinen päivä, maksimissaan puoli tuntia kerrallaan. Nyt puoli tuntia on se aika, jonka vietän sosiaalisissa verkkopalveluissa joka aamu syödessäni aamiaista. Silloin tarkistan sähköpostini, luen blogieni mahdolliset kommentit, käväisen Twitterissä ja nykyisin myös Facebookissa. Päivitän statukseni muutamassa paikassa siinä sivussa. Koulun jälkeen palaan koneelle ja internetin ääreen, sillonkin suuri osa käyttämistäni sivuista edustaa sosiaalista mediaa.

Sosiaalisesta mediasta on tullut tavallista, jokapäiväistä. Toisinaan se tuntuu jopa välttämättömyydeltä. Silloin kun en vielä käyttänyt Facebookia, kaverini valittivat, että ”sulle pitää kaikki asiat aina kertoa erikseen”. Ihan kuin asuisin korpimökissä ilman puhelinta, postikin kulkisi vain kerran viikossa. Sosiaalinen media on minun ikäisilleni yleensä sen verran arkinen asia, että elämä ilman sitä tuntuisikin kummalta. Facebook -status ei välttämättä korvaa henkilökohtaista kontaktia, mutta saa siitä ainakin selville, että kaveri on vielä elossa.

Myös yritysmaailmassa sosiaalinen median käyttö on lähes pakollista, sillä korpimökkiin edes kuvainnollisesti sulkeutunut yritys ei ole asiakkaiden tavoitettavissa. Se ei tarkoita sitä, ettei joku lähiseudun asukas ostaisi tuotetta tai palvelua, mutta internetin kautta tavoitettavien ihmisten määrä on tuhatkertainen. Samalla ollaan vähän hassussa tilanteessa, kun sosiaalista mediaa äkkiä joudutaankin käyttämään joka puljussa ilman osaamista ja aikaresursseja. Internet täyttyy yritysblogeista ja faniryhmistä, mutta kuinka suuri merkitys niillä lopulta on? Minä ostan vain Ingmanin jäätelöä, vaikka olisinkin Valion Facebook -kaveri.

-Inari-