
En tiedä onko tämä tutkijaisältä peritty tapa, vai mistä lie tarttunut, mutta kun minulle annetaan uusi tehtävänanto, aloitan aina käsitteiden määrittämisellä. Vaikka tietäisinkin mitä käsite tarkoittaa, kaivan silti esiin vanhan ystäväni Suomen kielen perussanakirjan. Se mikä monen mielestä on turhaa kertausta, on minulle automaattinen lähtöruutu.
Niin tein nytkin, kun blogimme teemaksi ilmoitettiin Sosiaalinen media osana yrityksen markkinointiviestintää. Yritys ja markkinointi löytyivät kyllä, Mutta s:n kohdalla tuli ongelma, sillä vuosina 1990-1994 painettu sanakirjasarja ei ole enää ihan ajan tasalla. Kyllä se sosiaalisen ja median noin erillisinä sanoina tuntee, mutta onko lopputulos tässä tapauksessa enemmän kuin osiensa summa? Onneksi samaisen ilmiön tuote Wikipedia osaa kertoa enemmän. Sen mukaan sosiaalinen media on "prosessi, jossa yksilöt ja ryhmät rakentavat yhteisiä merkityksiä sisältöjen, yhteisöjen ja verkkoteknologian avulla”.
Mutta Wikipediakaan ei osaa kertoa, mitä merkitystä sosiaalisella medialla on nykyajan yritykselle ja sen markkinointiviestinnälle. Se kuitenkin tulee selväksi, ettei sosiaalisen median merkitystä tule aliarvioida. Se on keino tavoittaa ihmisiä ja mainostaa itseään, mutta samalla viidakko, jonka sisältöä ei millään tavalla voi kontrolloida. Ennen kirjoitettiin harmittavasta asiasta korkeintaan yleisönosastokirjoitus, mutta sosiaalisen median myötä myös inhon ilmaisu on muuttunut helpommaksi ja monipuolisemmaksi. Vuosi sitten siskoni uhkasi perustaa Facebookiin viharyhmän, ellei saisi jäätelöbaarissa heti parempaa palvelua. Keskustelupalstat vilisevät ties minkälaista valitusta, ja koska mielipiteet perustuvat kokemukseen, on niillä uusiin asiakkaisiin usein suurempi vaikutus kuin mainoksilla. Yrityksen onkin suhtauduttava sosiaaliseen mediaan mahdollisuutena, jolla on kaksi puolta. Oleellista on ymmärtää toiminnan käyttäjälähtöisyys. Mielipiteitä ja näkemyksiä ei voi kontrolloida, joten lienee parasta keskittyä hoitamaan homma hyvin ja kerätä sitä kautta mahdollisimman paljon positiivista palautetta myös verkon keskustelupalstoille.
Kun viimeksi matkustin isäni kanssa autolla, puhuttiin radiossa sosiaalisesta mediasta. ”Sosiaalinen media”, isäni pyhähti. ”Aina pitäisi statusta päivittää. ’Ajan nyt Lohjan kohdalla moottoritiellä, aurinko paistaa.’” Yli viisikymppisestä, marginaalisen alan yksityisyrittäjästä ajatus voi tuntua hassulta, kun oma maine on ansaittu hyvin hoidetulla työllä ja markkinointi hoitunut sitä kautta puskaradion voimalla. Jos ei ole käyttänyt koskaan edes käyntikortteja, sosiaalinen media ei ehkä tunnu tarpeelliselta. Mutta jos minä nyt perustaisin saman alan yrityksen, voisi Facebook -tili hyvinkin olla ensimmäisinä hoidettavien asioiden listalla. Nykyajan maailmassa kun tuntuu olevan vaikea saada muuten ääntään kuuluviin.
-Inari-